Ketä se ilo sitten elättelöö?
Tässä hieman minusta..
Nimeni on Carita Joutsi (os. Arkkukangas). Kotoisin olen keski-pohjanmaalta, tarkemmin Perhosta. Perhossa vietin lapsuusajan, ja sain sivistyksen koulun puolelta kirjoittaen ylioppilaaksi 1992.
Ylioppilaaksi kirjoittamisen jälkeen haaveilin aluksi teologian lukemisesta, mutta päädyinkin Kauhajoelle kotitalousoppilaitokseen jatkaen sieltä Seinäjoelle. Seinäjoella opiskelin neljä vuotta lisää kotitalousalaa, tarkemmin suurtalousalaa. Minusta ei siis tullutkaan pappia vaan esimies keittiöön.
Sain myös mahdollisuuden lähteä oppilasvaihtoon esimies koulutuksen viimeisenä vuotena, niinpä minä ja luokkatoverini innostuimme pakkaamaan laukkumme ja lähtemään Englantiin. Britannian maaperällä viihdyimme melkein puoli vuotta, ja täytyy sanoa että se oli kyllä elämäni huikeimpia retkiä.
Elämän polkuni on siis kuljettanut minua pitkin pohjanmaata, vieden Englantiin, Turkuun, Kokkolaan ja sieltä Riihimäelle. Monia asioita olen matkan varrella oppinut ja saanut tavata ihania ihmisiä.. ja aina vain elämän nälkä pitää minut liikkeessä..
Luonteeltani olen iloinen, positiivinen, avoin ja luotettava. Pohjalaisuuteni näkyy minussa ehkä hurttina huumorina ja siinä että olen lupauksieni mittainen, eli jos lupaan jollekin tehdä jotain sen myös teen.
Harrastan maantiepyöräilyä (kesäisin), koiran kanssa lenkkeilyä, leipomista, lukemista, askartelua ja kirppareiden kiertelyä. Nautin myös suuresti pihan sekä kodin laittamisesta ja sisustamisesta.
Kuulun myös Marttoihin, ja lasteni kautta koulun sekä päiväkodin vanhempainyhdistyksiin. Näihin yritän osallistua aikataulujen sen salliessa..
Lempivärejäni ovat pinkki, valkoinen ja harmaa. Hyvän ruuan ystävänä pidän myös ruuanlaitosta ja varsinkin sen syömisestä.. lempiruokiani ovat perinteinen makaronilaatikko ja texmex ruuat.
Olen syntynyt syksyn synkimpään aikaan eli marraskuussa, mutta olen ehdottomasti kevät ja kesäihminen. Keväällä "herään henkiin" kun pääsen laittamaan taas pihaa ja näen muuttolintujen palaavan. Ja vaikka en niin erityisesti pidäkään syksystä tai talvesta, rakastan kynttilänvaloa ja niistä huokuvaa rauhaa. Niinpä iltojen pimetessä kotini loistaa kymmenien kynttilöiden valaisemana..
" Synnyt, kuolet. Mitä sen välissä on, se on elämäsi. Mitä elämäsi on, sitä olet itse. Mitä itse olet, sitä on työsi. Mitä työsi on, sen sanovat jälkeen jäävät. Siksi älä huolehdi vaan elä elämäsi työsi tehden."
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti